Blogi

---

Vieraileva blogi Kumpulainen
Takakirveen Hiomo
Tasavallassa - kaikki hyvin!

Puoluekokoukset ovat tältä erää taas ohi. Viime vuonna vielä työväenpuolue, siis Kokoomus, esiintyi tänä vuonna vihreänä, joskin Jyrki Katainen onnistui edustamaan myös ruotsalaista kansanpuoluetta. Jos linja jatkuu, seuraavassa puoluekokouksessa Kokoomus ilmoittaa olevansa sosialidemokraattinen puolue.

Turussa notkahtaneen Myllysillan paikalle rakennetaan terässilta. Tästä kuultuaan päätti kaupunginjohtaja karata kaupungista oitis, sillä hän ennakoi että tulevina vuosina sillan ruostuminen tullaan muuten laittamaan hänen piikkiinsä. Nyt syylliseksi saatettaneen Kulttuuripääkaupunkivuosi 2011, jonka viaksi v. 2022 alkava ruostuminen laitetaan. Järjellistä selitystä ei ruostumiselle sen paremmin kuin syyllisyydelle tuolloin löydetä, mutta Turussa järjellistä selitystä ei millekään kaivatakaan, kaiken selittäväksi riittää aina että näin on sovittu.

Uutta kaupunginjohtajaa haetaan siis. Lyhytaikainen pesti tuskin kiinnostaa muita kuin Maskun Määttäsen Pekkaa. Pekasta tulisikin oiva kaupunginjohtaja Turkuun, taso ei ainakaan huonontuisi aikaisemmista. Pekka tuskin lahjoittelisi museoista taulujakaan kenellekään. Minä kannatan Pekkaa, ellei kaupunginjohtajan virkakautta nyt pidennetä järjellisen mittaiseksi niin että saadaan Itälän Ville hommaa hakemaan. Myös Ville on niitä miehiä, jotka tulevat kaikkien kanssa toimeen, ja ovat valmiita hyväksymään muitakin kuin omia ideoitaan.

Ja ideoita nyt maassa tarvitaan, muuallakin kuin Turussa. Kevään ennakoitu nousukausi lurpsahti taloudessa taantumaksi, eivätkä Nokian kännykätkään mene kaupaksi entiseen tahtiin. Yksi ja toinen ns. päivystävä dosentti ja valtiontalouden lausunto-automaatti-virkamies maanittelee innovaatiolisäystä sinne tänne, jotta talous saataisiin nousuun.

Ja innovaatioista on todella pulaa. Nokiakaan ei saa älypuhelimia semmoiseen hanttiin että niitä myös myytäisiin. Tässä sinne ihan ilmainen innovaatio: kun kerran älyhommista ei tule mitään, kannattaisi keskittyä älyttömyyksiin. Minä olen kaivannut puhelimeen uudenlaisia lisätoimintoja. Matkapartakone olisi puhelimessa kätevä lisävimpain.

Kumpulainen


6/2010, Rakennussanomat

---

Vieraileva blogi kansanedustaja Mauri Salo
Talous kuntoon yhteistyöllä

Vuoden 2008 kesäkuussa ei vielä kukaan julkisesti kyseenalaistanut maailmantalouden pohjan pitävyyttä. Vasta saman vuoden syksyllä alkoi pilviä nousta yhdentyneiden rahamarkkinoiden taivaalle. Kun kävi laajasti selville, että rahamarkkinoille oli puhallettu juuri puhkeamassa oleva suuri ilmapallo, yksittäiset pelurit Euroopassakin onnistuivat järjestämään työnantajilleen ikäviä yllätyksiä.

Esimerkkinä voidaan mainita ranskalainen pankkiiri, joka pelasi ja hävisi useita miljardeja euroja työnantajiensa rahoja. Tämä oli osoituksena siitä, että valvonta ei toimi. Amerikkalaiset rakensivat oman talouskuplansa, jonka seurauksena koko kansantalous on edelleen todella pahoissa ongelmissa ja kiinalaisten armeliaisuuden varassa.

Lähes koko viime syksyn ajan uskottiin ja uskoteltiin, että taantuma ei pientä Suomea löydä. Tänä päivänä olemme kuitenkin sen karun tosiasian edessä, että olemme menossa entistä syvempään lamaan. Valtiovalta yrittää kaikin keinoin hillitä talouden syöksyä, mutta velkarahallakaan ei loputtomiin voida kulisseja ylläpitää.

Suomessa tulevana syksynä bruttokansantuote edelleen laskee. Sen seurauksena myös työttömyys lisääntyy. Vuoden 2007 bruttokansantuotteen taso ja siihen parin prosentin kasvu ylläpiti työllisyyttä. Siihen päästäksemme meiltä edellytetään nyt laajan yhteiskuntasopimuksen aikaansaamista.

Valtionvarainministeriö on vakuuttanut, että Suomen talous on keskivertoa paremmassa kunnossa. Näin varmaan onkin ollut kun unohdetaan edellisestä lamasta johtuva velka. Nyt budjetin tulopohja on pettänyt ja menot kasvavat entisestään, joten aukko budjetissa on 20-30 prosentin luokkaa.

Näin voidaan elää vuosi tai kaksi, mutta sitten ovat edessä totuuden hetket.

Nyt talousasiantuntijat esittävät tulevaisuudesta toinen toisistaan synkempiä lukuja. Meillä ei ole vielä havahduttu julkisessa keskustelussa todellisuuteen. Pelkääkö valtionvarainministeriö keskustelun avauksen tekemistä ja jos pelkää niin miksi? Edellinen lama oli omatekoinen ja se voitettiin hyödyntämällä ulkopuolisia mahdollisuuksia. Nyt ulkopuolelta ei ole löydettävissä vetoapua.

Me olemme viime vuosien kilpailukykyyn vaikuttavien ratkaisujen myötä tulleet liian kalliiksi. Jos aiomme päästä kasvu-uralle, meillä on edessä kova kulukuuri. Me olemme moneltakin osin kolmekymmentä prosenttia liian kalliita. Tässä sitä pähkinää onkin purtavaksi.

Ongelma on niin suuri, että se ei ratkea yksipuolisin julistuksin, vaan siihen tarvitaan ennennäkemätöntä yhteistyötahtoa. Vain ennakkoluulottomalla, avoimella keskustelulla ja kipeilläkin päätöksillä voidaan saada aikaan kestävämpi talouden pohja. Näin voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan kehittyminen. Toivotaan, että kansallisesti löytyy yhteinen tahto, jonka turvin voimme säilyttää itsemme hyvinvointiyhteiskuntien joukossa.

Mauri Salo
yrittäjä
Somero


13.6.2010

---

Vieraileva blogi Juha Heinonen
Ansiotonta arvonnousua Naantalille

TS kirjoitti la 16.1.2010 otsikolla "Turku houkuttelee enää opiskelijoita ja työttömiä". Artikkelissa ja oheisjutussa nostettiin Naantali esille esimerkkinä ilmiöstä "Miten naapurikunta houkuttelee hyviä veronmaksajia Turusta".

Jutun johdosta pyydän tilaa seuraaville faktoille, jotka ovat peräisin Tilastokeskuksen maksuttomasta internet–palvelusta, joten ne ovat kaikkien saatavilla. Luvut kattavat muuttoliikkeen 1987–2007.

Lähikuntien osalta nettosaajien ykkönen on selkeästi Kaarina + 5007, sitten tulevat Raisio + 2892, Lieto + 2862, Naantali + 1114, Piikkiö + 1039, Masku + 1079 – siinä tuhannen ylittävät nettosaajat em. ajanjaksolta. Kuntaliitokset huomioon ottaen Kaarinan luku on + 6046 ja Naantalin + 1576. Jos Rusko ja Vahto lasketaan yhdeksi kunnaksi, niin sen luku on + 1202.

Muun Suomen osalta vertailukohteinani olivat 15 suurempaa muuttoliikekuntaa. Näissä selkeä nettosaajaykkönen oli Helsinki, + 5769, sitten tulevat Espoo + 1712, Vantaa + 508 ja Tampere + 196. Kaikkien muiden suurempien kuntien osalta Turku oli nettosaaja, kärjessä Pori – 2078, Rauma – 1904, Uusikaupunki – 1149 ja Oulu – 1007. Myös Salon, Vaasan, Jyväskylän ja Lahden suhteen Turku oli nettosaaja 700–800 asukkaan verran kaupunkia kohden.

Muuttotilastojen lisäksi TS–jutussa tarkasteltiin tuloja – tosin jutun perusteella en tiedä, oliko kyseessä todella verotuloista eli silkasta rahasta vai oliko kyseessä verotettavasta tulosta, joka on eri asia. Siten en voi kommentoida tätä osaa. Sen sijaan tiedän tehtyjen tarkastelujen perusteella, että jutussa oleva johtopäätös Turun veropohjan rapautumisesta on oikea – Turkuun muuttavat profiloituvat opiskelijoiksi ja maahanmuuttajiksi, Turusta muuttavat ulos 25–40–vuotiaat työelämässä olevat päivähoito– ja perusopetusikäisine lapsineen. Siten lähtömuutto vie verotettavia tuloja eikä tulomuuton tulotaso korvaa sitä.

Lehti kertoo juttua uutisena. Tosiasiassa Turun huono muuttokehitys alkoi jo 1973 tai niillä main eivätkä muuttoliikkeeseen tuohon aikaan mahtuneet opiskelijat tai maahanmuuttajat. Opiskelijoiden muuttoliikkeessä näkyy Turulla selvä nettosaanto vuodesta 1994 alkaen, jolloin suurten koulukaupunkien vaatimuksesta kotikuntalakia muutettiin siten, että yli vuoden opiskelevat saivat muuttaa kirjansa koulukaupunkiin. Muutoshalun perusteena oli silloin kuntien valtionosuusjärjestelmän muuttaminen enemmän asukaslukupohjaiseksi.

Turussa kotikuntalain muutoksen vaikutus nettona näyttää hiipuneen 2002–2003 vaiheilla, koska kirjansa Turkuun siirtäneet ovat valmistuttuaan hakeutuneet muualle ja trendi jatkuu. Ja tästä päästään asian ytimeen – miksi Turku ja Turun seutu ei pysty pitämään näitä opiskelijoita? Ja mitä tapahtui 1973? Jälkimmäiseen en osaa esittää vastausta, mutta edelliseen kysymykseen kyllä.

Noin 40 v aikana Turusta ja alueelta on kadonnut melkoinen määrä tuotannollisia, rahoituksen ja kaupan palvelujen työpaikkoja ja niiden tukitoimintoja. Telakalla oli joskus yli 5000 työpaikkaa, nyt on enää alle 2000. Kaupan palvelut ja niiden tukitoiminnot ovat keskittyneet suuryksiköihin – esim. jakelutoiminnot ovat siirtyneet muualle, koska Turku keskipisteenä piirretyssä ympyrässä on hyvin paljon vettä ja harvaanasuttua saaristoa. Elintarvikeala on ollut rajujen mullistusten kourissa. Bilateraalisen idänkaupan romahtamisen jälkeen Turusta hävisi vaate–, jalkine– ja tekstiilialan työpaikkoja eikä korvaavia ole tullut. Myöskään julkisen sektorin työpaikoissa ei ole tapahtunut kiertoa.

Turun alueelta hävisi 1990–luvun lamassa kolmen vuoden aikana yli 20 000 työpaikkaa – niitä on palautunut huomattavasti vähemmän ja nekin ovat keskittyneet lähinnä julkisen, kaupan ja rahoituksen sektoreille, ei hyödyketuotantoon.

Edellä mainittujen lisäksi tuntuu siltä, että valtion toimet Suomen kehittämisessä keskittyvät akselille Helsinki–Tampere–Jyväskylä–Oulu–Rovaniemi. Mitä kauempana olet tuosta akselista, sitä vähemmän valtion kehittämis– ja rahoitustoimenpiteitä löytyy.

Yksi on kuitenkin varmaa: mitä vetovoimaisempi tämä alue olisi, sen enemmän olisi sitä väkeäkin tänne tulossa ja kaikilla olisi sama tuska miettiä, miten niitä palveluja järjestäisi. Yhtä varmaa on se, että mikäli ihmisille ei tarjota sitä, mitä he haluavat, niin he äänestävät jaloillaan ja muuttokuormillaan. Kuntaliitokset eivät ole vastaus seudun vetovoiman puutteeseen. Ihmiset tarvitsevat elinkaarensa mukaista hyvää asumisympäristöä ja sen turvaavaa työpaikkakehitystä.

Juha Heinonen
kaupunginkamreeri
Naantalin kaupunki


30.1.2010

---

Kunnille annettava työrauha!

Peruspalveluministeri Paula Risikko esitti elokuussa avauksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 40–60 alueyksiköksi.

Hallituksessa ei kuitenkaan olla sovittu Risikon mallin toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kunnat ovat sitoutuneet toteuttamaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta ja ne etenevät maltilla eteenpäin. Aikaa on vuoden 2012 loppuun saakka. Puitelaki mahdollistaa jo tällä hetkellä alueelliset erityispiirteet huomioonottavia ratkaisuja. Kunnat voivat muodostaa alueellisesti toimivia vähintään noin 20.000 asukkaan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueita. Kunnat päättävät itsenäisesti, mitä sosiaalitoimen tehtävistä liitetään yhteistoiminta-alueeseen.

Erikoissairaanhoidon osalta on järkevää, että kunnat kuuluvat laajan väestöpohjan kuntayhtymiin – maakuntapohjaisiin sairaanhoitopiireihin. Eduskunnalle annetaan ennen joulua selonteko kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta – tällä hetkellä kunnille on annettava työrauha

25.10.2009

---

Armfelt ja Turku – Onko mikään muuttunut?

Gustav Mauritz Armfeltin lausuntoja Turusta hänen toimiessaan Turun Akatemian kanslerina ja Suomen ministerivaltiosihteerinä Pietarissa 1812–14:

Turku on suomalaisen tyytymättömyyden ja kateuden pesäpaikka, kauhea kolo, jossa on myrkyttynyt ilmapiiri ja kurjat katukivetykset. Turussa pitää valtaa valhekomissio, paikallinen salaliitto, jota tukevat laiskat ja tehtäväänsä leväperäisesti hoitaavat virkamiehet, huonosti valvotut yliopistomiehet sekä juutalaiset kauppiaat ja häijyt akat. Turussa vallitsevat ruotsalaiset ennakkoluulot ja maailman kehnoin kansalaishenki. Turun koirankolosta ovat peräisin kaikki Suomessa vallitsevan pahan siemenet, se on Suomen liikavarvas, arka ja kohtalokkaan vaarallinen. Se on suomalaisten kateuden lähde ja Sodoman ja Gomorran lihallinen serkku ja sen asukkaat ovat inhottavaa roskaväkeä. Turku pitäisi sytyttää tuleen ja polttaa poroksi.

(Lähde: Hannu Laaksonen, Turun historiaa kahdeksalta vuosisadalta. Turun historiallinen yhdistys)

19.10.2009

Lue lisää